SAMAISTUMINEN JA MATKIMINEN

Ihmiset matkivat toisiaan.Mitä he oppivat siitä?Olen pohtinut tätä paljon koska minäkin olen ollut matkija.Sanotaan usein myös että seura tekee kaltaisekseen.Tässähän on jotain perääkin.Meihin vaikuttaa toistemme luonne ja tapa elää ja ajatukset.

Minä olen myös nuorempana helposti samaistunut idoleihini tai ihmisiin mitä ihailen.

Mikä tämä tila on?

Ihminen silloin näkee ikäänkuin itsensä toisessa,ja kokee syvää välittämistä tai rakkautta esim. tätä ihailemaansa artistia tai näyttelijää tai ohjaaja tai mikä se onkaan kohtaan.Se voi olla vaikka vloggaaja.

Mehän opimme toisistamme, me oivallamme jotain itsestämme katsomalla ja kuuntelemalla toisia ihmisiä.Me yritämme löytää itsestämme jotain samankaltaista kun siinä ihmisessä on mitä me ihailemme,tai me voimme kokea että hän ymmärtää sisäisesti meitä ja että meillä on joku samanlainen henkinen polku.Moni ihminen kokee että heillä on jonkinlainen henkinen yhteys niihin ihmisiin keihin he samaistuvat.

Varsinkin minulle ainakin tämä on aina musiikin kautta tullut jotenkin,tai elokuvien.Jos minulle tuli kokemus kuunnellessani jotakin artistia,että hän ymmärtää mitä minä ajattelen ja hän on osannut pukea hienoksi taiteeksi,musiikiksi ajatuksia mitä minä mietin,olkoon ne valoisia tai synkkiä,jos tunnen että nyt minä tulin ymmärretyksi,niin on helppo lähteä samaistumaan semmoiseen artistiin.Mikäli minä rakastun hänen taiteeseen minä voin alkaa rakastumaan jollain tavalla tähän artistiin ja samaistumaan häneen.Varsinkin jos hänessä on samoja piirteitä kun minussa.Jos katsoin elokuvaa missä ihailin vaikka päähenkilöä ja hän oli mielestäni kaunis,voi olla että yritin olla samanlainen.Eli lähdin jäljittelemään sitä.Hankkien samanlaista tyyliä yms.

Nykyään samaistumista ei enään tapahdu samalla tavalla.Ja mikäli sitä tapahtuu,sen aina tiedostaa,tiedostaa mitä se on.

Netissähän ja naistenlehdissä on jopa ohjeita kuinka saada samanlainen meikki tai kampaus kun jollain julkkiksella.Joten on yleistä että moni meistä tekee sitä.Matkimista ja jäljittelyä.Matkiminen ja jäljittely on kuitenkin eri asia kun samaistuminen.Samaistumisessa on kyse myös siitä että jotenkin oivaltaa itsensä toisessa ihmisessä.Tai oivaltaa jotakin asioita itsestään toisessa ihmisessä.

Lapset voivat samaistua esimerkiksi vanhempiinsakin. Aikuisetkin voivat samaistua omiin vanhempiinsa.

Sama voi käydä jollekin joka seuraa vaikka vlogeja ja blogeja, että samaistuu johonkin ihmiseen joka tuntuu häntä ymmärtävän,ja jonka kanssa kokee jotain samaa.

Näin me etsimme itseämme myös muista ihmisistä.

Ystäviltä oppii myös.Me usein myös voimme alkaa matkia ystäviä.Seura tekee kaltaisekseen helposti.

Me myös voimme helposti samaistua ihmisiin joilla on samanlaisia mielipiteitä tai luonteen piirteitä kun meillä.Mikäli nämä ihmiset esim. ovat jotenkin julkkiksia tai julkisuudessa mistä voimme niitä seurata.

Huomaamme että minäkin olen tuollainen,onko tuossa ihmisessä jotain muutakin samaa kun minussa?Freud on ensimmäisiä psykologeja jotka ovat tutkineet samaistumista psykologian näkökulmasta.

Nykyään asiasta on varmasti muitakin tutkimuksia

Meille on usein opetettu että on jotenkin noloa matkia muita.Ihmiset häpeää semmoista,ja kaikkien pitäisi olla individualisteja ja erinlaisia ja niin edespäin.Ja niinhän kaikki onkin myös.

Mutta todellisuudessahan me ihmiset kuitenkin jonkun verran aina matkimme toisiamme ja samaistumistakin tapahtuu eri määreissä jonkin verran.Minä en näe siinä mitään väärää.

Se kuuluu elämänkouluun.Tietenkin sekin voi mennä hankalaksi jos kadottaa täysin itsensä eikä uskalla enään olla oma itsensä,mutta usein kun me samaistumme johonkin, emme me ajattele sitä niin että me emme nyt olisi omia itsejämme.

 Me haemme vaan sitä kautta jotain uutta omasta luonteestamme.

Matkiminen voi olla tietoista tai piilotajuista.

Eläimetkin matkivat.Lapset oppivat matkimalla.

Aikuinenkin voi oppia matkimalla.Joitain asioitahan opetetaan matkimalla,kuten esimerkiksi tanssimista tai monia muita liikunta lajeja.

Wikipediassa samaistumisesta taiteiden tutkimuksessa sanotaan näin:

Samastuminen taiteidentutkimuksessa

Taiteen — esimerkiksi kirjallisuuden tai elokuvan — vastaanotossa samastuminen on tilapäistä, ja se kohdistuu teoksen henkilöhahmoihin.

Samastumisen muotoja on kirjallisuuden reseption osalta eritellyt Hans Robert Jauss.^[13] Hän erottaa viisi tapaa, joilla lukijan ja päähenkilön vuorovaikutus toteutuu kirjallisuuden vastaanotossa, ja niitä voidaan tietyiltä osin soveltaa myös musiikin vastaanoton tarkasteluun.

1. Assosiatiivinen samastuminen tarkoittaa tilanteita, joissa vastaanottajain ja esiintyjäin välinen erottelu katoaa. Tätä esiintyy erityisesti rituaaleissa, joihin yleisö osallistuu, esimerkiksi jumalanpalveluksessa: seurakuntalaiset eivät ole yleisöä, vaan he osallistuvat rituaaliin aktiivisesti (vuorolaulu ym.). Assosiatiivinen samastuminen ilmenee myös leikeissä, kun osallistujan on voitava asettua toisten asemaan ja hän voi joutua milloin rosvoksi, milloin poliisiksi, ja liikenteessä, kun yksilö on välillä en­sin­ajo-oikeutettu ja välillä väistämisvelvollinen. Peleissä ja leikeissä yksilö sisäistää tois­ten asennoitumisia, ja tässä piilee pelien sosiaalistava vaikutus: yksilöstä voi tulla subjekti itselleen vasta kun hänestä on ensin tullut objekti itselleen.
2. Ihaileva samastuminen (admirative Identifikation) tarkoittaa esikuvan täydellisyyden aikaansaamaa esteettistä asennoitumista, johon ei uutuuden katoaminen vaikuta. Ihailu muuttuu samastumiseksi vasta etääntymisen myötä, kun ihailun koh­det­ta tutkistellaan ja häneltä omaksutaan asenteita. Ihaileva samastuminen voi olla todellisuuspakoista (esimerkiksi James Bond).
3. Myötätuntoisessa samastumisessa luovutaan ihailuun liittyvästä etäi­syydestä ja koetaan yhteenkuuluvuutta kärsivän sankarin kanssa. Siinä missä täydellinen sankari on tavoittamaton esikuva ja haaveilun kohde, voidaan epätäydelliseen, arkipäiväiseen päähenkilöön samastua, koska hän on ”meidän kokoamme” ja voimme nähdä hänessä omat mahdollisuutemme ja puutteemme ja tuntea solidaarisuutta (rivimuusikot). Täydellisen sankarin ei tarvitse muuttua, mutta epätäydellisen päähenkilön kehitys (esimerkiksi Star Trekin Datan pyr­kimys inhimillisyyteen) voi toimia mallina ja sijoituskohteena omalle kilvoittelullemme.
4. Katarttinen samastuminen liittyy Aristoteleen kuvaamaan prosessiin, jossa draaman katsoja asetetaan kärsivän sankarin asemaan ja traaginen järkytys tai koominen kevennys johtaa tunteiden puhdistumiseen.^[14] Katharsis-elämys vapauttaa yksilön moraaliseen pohdiskeluun, ja tähän samastumislajiin on liitetty moraalifilosofisia merkityksiä: yksilöä on kasvatettava itsenäiseen ja julkiseen harkintaan, va­paak­si vaikkapa kirkon oikeaoppisuudesta.
5. Ironinen samastuminen tarkoittaa samastumismahdollisuuden epäämistä tai ironisoimista. Ironisten samastumisten avulla pyritään kumoamaan yleisön toivekuvitelmia ja sysäämään sitä ajattelemattomasta tilasta esteettiseen ja moraaliseen pohdintaan, paljastamaan tiedostumattomia odotuksia ja pelisääntöjä ja vaihtoehtoisia tulkintoja. Voidaan käyttää metafiktiivisyyttä (Jaakko fatalisti, Tristram Shandy), tai vastaanottajan odotuksia voidaan pettää niin että hän joutuu vastakkain niiden kanssa.

On hyvä tulla omaksi itsekseen.Välillä miettiä asioita keneen samaistuu ja miksi.Ja jäljettelemmekö me samaistuksemme kohdetta ja miksi?Elämässä löytyy varmasti aina ihmisiä keihin koemme samaistumisen tarvetta.Sen voi joku kokea myös syvänä henkisenä yhteytenä tai ymmärryksenä.Oikeastaan se onkin jonkinlainen henkinen yhteys koska siinä ihmisen sielu hakee yhteyttä toisesta ihmisestä, jotain mitä häneltä voi oppia tai jotain samaa mitä hänessä on.Mikä onkaan henkinen yhteys?Mehän olemme kaikki jollain tavalla kokoajan yhteydessä toisiimme tai elämään.

Ihminen johon sinä samaistut ei kuitenkaan koe tätä henkistä yhteyttä sinusta.Hän ei usein edes tunne sinua.Tämähän on yleensä monelle itsestään selvää, mutta ei aina.

Joskus  ihminen voi vaikka haaveilla että se toinenkin ihminen tietäisi minusta jotakin ja ymmärtäisi että minäkin olen samanlainen.

Eli liittykö samaistumiseen toisin sanoen tahto olla samanlainen tai löytää samankalatainen yksilö elämän merestä?

Mehän muutenkin usein etsimme elämäämme ihmisiä joilla on samanlainen mielipide asioista kun meillä,tai samankaltaisia ajatuksia tai kiinnostuksen kohteita.

Erilaisilta ihmisiltä oppii ihan yhtä paljon,sitä emme aina muista.Kaikki ovat erilaisia.Omaksi itsekseen kasvaminen käy myös muiden matkimisen ja samaistumisen kautta.Se on vaihe ihmisen elämässä.Psykologiassa sanotaan että se liittyy egoon.Ego pyrkii samaistumaan toisen ihmisen egoon.