ONKO KÖYHÄ TYHMEMPI KUN RIKAS?

Talous ja markkina pyörittää maailmaa.
Raha ja valta pyörittää tutkimuksia ja tiedettä ja uskontoja.
Mistä me erotamme eettisen ja totuuden mukaisen tutkimustiedon enää nykypäivänä kun lukuisia eri tutkimustietoja on puolesta ja vastaan.
Jokainen voi kaivaa linkkejä johonkin mikä on todettu jostain asiasta.

Raha ja valta.Se näyttää vievän maailmaa.Vaikka meillä on valtava kriisi käsillä,juuri tämän ahneuden takia jatkuvasti,emme silti huomaa tekosiamme vaan olemme tapojemme orjia.Jos huomaammekin meidän on joskus vaikea muuttaa niitä.

Ihmisiä kannustetaan rikastumaan keinolla millä hyvänsä.Jopa tutkimuskirjoilla joissa todetaan että rikkaat on älykkäämpiä kun köyhät.Kaikki haluaa vältellä tyhmyyttä.Ihminen ei halua tyhmentyä..
Minua huolestuttaa se miten köyhiin ollaan alettu suhtautua.Ollaan sitä mieltä että köyhä on tyhmempi ja ei vaan osaa tehdä rahaa.Lisäksi ollaan tutkimus joukon kanssa sitä mieltä että köyhyys tyhmentää ihmisen.

Raha ja valta ei välttämättä edusta eettisyyttä ja oikeita arvoja.Se on kilpailu paikka,missä myös epäeettisesti voi menestyä.
Mietin miten meillä hyväosaisissa maissa on paljon tälläistä ylimääräistä ahneutta.Tämä heijastuu jo monella tavalla.Kilpailu kulttuuri on ehkä pahin semmoinen mikä kasvattaa kiipijöitä.Jotkut ihmiset eivät edes käsitä sitä miten joku ei tahdokkaan kilpailla.Miksi ihmiset ei ymmärrä enään sitä että jotain ihmistä motivoikin joku aivan muu asia.Ja yhteistyö ehkäpä mielumminkin.

On tehty oikeen tutkimuksiakin siitä ja kirjoja kirjoitettu kuinka köyhyys kuulemma ihan oikeasti tyhmentää.Mihin tämä sitten johtaa?Ihmiset yrittävät olla maailman parhaita superihmisiä ja kaikki pelkää köyhyyttä.Lopuksi ajatellaan vaikkapa että köyhä on osansa ansainnut kun on niin tyhmä.Mielestäni on väärin sanoa jotakin ihmisryhmää tyhmäksi tosta vaan.

Köyhä ihminen voi olla hyvinkin älykäs ja sivistynyt ja ahkerakin,mutta valita asioita mitä tekee Eri motivaatiolla kun se joka haluaa olla rikas ja vallassa.
Siinä ei motivoi kilpailu rahasta ja vallasta.

Valta voi sokaista ihmisen.Kun ihminen saa liikaa valtaa  hänestä voi joskus tulla hyvinkin manipuloiva ja se voi herättää negatiivisiä piirteitä ihmisessä.
Toisaalta ihminen voi olla hyvin avulias ja tukea humanitääristä apua ja tehdä hyvää vallallansa. Olisi kiva että vastapainoksi sille kun ollaan viime aikoina tutkittu että onko köyhä tyhmempi,niin tehtäisiin tutkimus siitä millainen ihminen rikas ja valtaa saanut ihminen on.
Mitä piirteitä se lisää?
Erityisesti nykyajan jotkut tutkijat ovat sitä mieltä että rikkaat on älykkäämpiä kun köyhät,
mutta minä olen erimieltä.Ja älyä voi olla mutta viisautta ei.
Viisaus on vähän eri asia kun älykkyysosamäärä.
Syvä viisaus uinuu poissaolevana joskus erittäin älykkäissäkin ihmisissä täysin ja he voivat tehdä hyvin paljon haittaa mikäli heitä älykkyyden takia ihaillaan.
Tähän ihminen tarvitsee sitä erottelukykyä.


Hyväksikäyttö on yksi piirre mitä valta voi lisätä ihmisessä.Hän voi alkaa hyväksikäyttämään muita.Tästä on lukuisia esimerkkejä historiassa.Raha ja maine tuo valtaa.Hyvin älykäskin ihminen kykenee hyväksikäyttämään muita,viisas ei sitä tee.Vallalla voi tehdä myös hyvää.Sitä voi käyttää eettisesti muiden auttamiseen.

Mielestäni rikas ihminen ei välttämättä ole älykäs.Tutkimukset ei voi pitää paikkaansa,jos vähänkin seuraa mitä monet rikkaat esim. tekevät.Rikas voi olla tyhmä siinä missä köyhäkin.Köyhä voi olla erittäin viisas ja niin rikaskin.Molemmat voivat myös olla älykkäitä.Älyä voi kehittää ja viisautta voi kehittää jos haluaa olkoon köyhä tai rikas.
Itse asiassa jossain tutkimuksissa todettiin että rikkaat ovat yleensä ahneimpia ja huijaa enemmän.Se ei ole viisautta.Se on tyhmyyttä.Köyhäkin voi sortua huijaamiseen jos on rahan tarve.Mutta huijaaminen on aina huonosta ja me joudumme maksamaan kaikki ihmiset teoistamme.Karma viimeistään opettaa jossain vaiheessa.Viisastua voi aijeminkin,ihminen voi kehittää itseään.

Rehellisyys on helpompi ja mukavampi tapa toimia ja elää.Sekä eettinen.

Köyhäkin voi olla hyvin viisas & älykäskin ja opiskella paljon esimerkiksi ja kehittää älyään.Toimeettomuus tietenkin voi tyhmentää ja se että ei tohdi käyttää ajatteluaan ja luovuuttaan. Jos vaan tuijottaa telkkaria tai pelaa tietokonepelejä,ei siinä kauheasti viisastu välttämättä.
Onko köyhät joita on tutkittu sitten enemmän toimeettomia? Ihmisen ei tarvitse tehdä työtä voidakseen oppia.Kirjallisuutta voi kerätä ja kursseja ja luentoja voi käydä.Eikä ne niin kalliita usein ole.Löytyy halvemmallakin.Köyhälläkin on varaa jos kiinnostusta löytyy.

Uskon että elämänvarrella jokainen ihminen on joskus ollut tyhmä tai tehnyt jotakin tyhmästi.Sitten virheistä oppii ja elämänkoulukin opettaa.Joskus joissain asioissa voimme jatkuvasti tehdä samoja virheitä,kunnes lopulta opimme läksymme.On helpompi oppia heti,kun siirtää oppiläksyä kokoajan tulevaisuuteen.Henkinen kasvu on sitä tiedostamista sitten.Viisastumista tapahtuu sitten kun yksilö on valmis siihen ja hänellä on tahtoa olla viisas.Pelkkä elämänkokemus ei tuo viisautta välttämättä jos itseään ei tutkiskele,ja asioita mietiskele.

 LIIKA KILPAILU SYÖ VIISAUTTA


Terveyden huolto  ei tulisi olla kilpailu,taide ja musiikki ei tulisi olla kilpailu,vanhemmuus ei tulisi olla kilpailu.Tämä elämä ja ammatit ei tulisi olla mielestäni kilpailutettuja.Sillä tavalla.
Miksi me emme osaa saada motivaatiota yhteisestä hyvästä ja auttamisesta?Miksi me juoksemme kilpailu asetelmassa kokoajan?Kilpailutusta tulee vaan lisää ja lisää,missä se raja menee?
Kaikkia ihmisiä ei motivoi kilpailu tai kilpaileminen.
Taide esim on hyvin herkkää ja musiikin tekeminen.Siinä annetaan sielusta jotakin arvokasta,paljastetaan itsestään jotain.Mielestäni siinä ei sovi verrata itseään muihin vaan pitää juuri löytää se oma itsensä. Tietty pieni kilpailu joku laulukilpailu vaikka on kun leikkiä ja se voi olla kivaakin.mutta nyt puhun jatkuvasta kilpa asetelmasta.Se ei välttämättä motivoi kaikkia ihmisiä,varsinkaan herkkiä.

Kukka ei ajattele kilpailevansa toisen kukan kanssa,se vaan kukkii...Anna kaikkien kukkien kukkia

Vertaamme itseämme silloin liikaa muihin,ja yritämme olla parempia jos olemme oikeen kilpailuhaluisia. Kilpailu voi myös vääristää sen miten muut näkevät asiat ulkopuolelta.
Taiteessa ja musiikissa se voi heijastua niin että ihmiset vaan tykkää voittajasta mutta he eivät edes tiedä enää mikä heidän oma makunsa on. Sitten ihmetellään miksi joku haluaa olla taiteilija jos se ei kilpaile tai menesty rahallisesti.Joskus ihmiset musiikin puolella tykkäävät vaan menestyjistä,eivätkä edes kuuntele mitään vaihtoehtoista.Jos ei ole kuullutkaan.Kun avartaa näkökulmaa johonkin muihin areenoihin niin huomaa kuinka rikas taiteen ja musankin kenttä on.Jotkut genret vaan on niin erilaisia ja taiteilijoiden tyylit erilaisia.

Erityisen huolestuttavaa on jos lääketieteen ja tieteen piirissä aletaan kilpailemaan vallasta ja rahasta.
tai henkisyyden piireissä.
Mutta näetkö sinä sen?
Oletko ajatellut sitä näin?
Tutkitko sinä erilaisia asioita?Vai otatko sen mitä tarjotaan aina vastaan.Hyvin markkinoitu juttu voi helposti kolahtaa kaikkien saataville mutta se ei välttämättä ole silti niin hyvä mitä annetaan ymmärtää,kyllä kaikki tietää miten mainokset toimii..Ulkomailla mainostetaan psyykelääkkeitäkin.Luulen että jos suomessa niitä mainostettaisiin ihmiset miettisivät enemmän kannattaako niitä ihan helposti syödä.
Osa sitten taas uskoo mainoksiin helposti.Mainoksissa voidaan myös hehkuttaa joskus uusia artisteja tai vanhempia jotenkin aivan tolkuttomasti.
Että tämä on parasta ja uutta ja niined.Vaikka se olisikin jotakin todellisuudessa keskinkertaista.

Lapsena minä kuuntelin vaan sitä musaa mitä mainstream tarjosi.Mitä tvstä ja radiosta tuli,ja mistä kaikki muutkin kuunteli.Sitten aloin nuorempana tutkimaan enemmän asioita,ja sieltä löytyi erilainen maailma.Kun ihan mielenkiinnosta lähtee kuuntelemaan jotakin mitä ei tiedä tai mitä automaattisesti netti suosittelee.
Minua motivoi se kun näen että joku osaa jotain tosi hyvin ja pidän siitä itse.Sitten sitä haluaa itsekin tehdä oman versionsa asioista.Luovuus ja inspiraatio syntyy myös niin.Oppimisessa on tärkeä kehittyä ja verrata itseensä eikä muihin.Ihminen ei opi uutta luovissa ammateissa jos hän kokoajan vertaa itseään muihin ja se on kurjaa koska kukaan ei ole samanlainen.Se on kurjaa että yleisölle silti lyödään enemmäkseen kilpailuja missä artistit pistetään verrattaviksi toisiinsa erilaisin palkinnoin..Totuudellisesti ihmiset eivät kilpaile vaan kaikki arvostavat toistensa omaa tapaa tehdä. TV kilpailuja on vaan enemmän ja enemmän ja erilaisista aiheista,ihan niitä realityshow juttujakin,joten mietin miten paljon niitä pitää olla?Miten se vaikuttaa meihin ihmisiin?Kyllä minäkin olen tanssikilpailuissa ollut ja nauttinut niistä,ja tiennyt että en minä voi voittaa mutta siellä on niin hyvä meininki ja kivaa on tanssia.Minua ei motivoi jonkun asian voittaminen.Haluan vaan tehdä ja luoda sitä mikä inspis on.
Ja ihailen niitä jotka ovat parempia kun minä, niitä kenen tyyleistä tykkään.Nää on niitä makuasioita.
Oppiminen ja viisastuminen ja henkinen kasvu motivoi jo itsessään.Se on ihanaa ja kivaa opiskella ja hoitaa omaa terveyttään ja itseään.Käydä workshoppeja ja lukea kirjallisuutta.

Yhteinen hyvä ei kasva kilpapyörässä samalla tavalla.Ihmiset alkavat voida huonosti.Siitä kielii jo masennuksen määrä mitä on jo nuorillakin.
Talouskilpailu ei vaan tule kestämään.Meidän kehitys ihmiskuntana ei pysty kehittymään niin loputtomasti.
Mielestäni ihmisen on löydettävä nyt eettisiä ja hyviä arvoja elämään.Ja mennä ne edellä.
Raha on materiaa.Ja kaikki mitä myydään ja mitä tehdään ei välttämättä ole viisasta vaikka menestyisi rahallisesti.Ihmisen pitää oppia erottamaan mitä kannattaa tukea.

Ja ehkä joskus me keksimme paremmatkin keinot ratkaista ongelmat nimeltä raha.Ja sitä kautta rahakaan ei olisi enää ongelma.Maat antaisivat anteeksi toisillensa velkansa ja elämä helpottuisi ihmisillä maanpäällä.Ja sitten jos vielä saataisiin se rauha koko maan päälle aikaiseksi niin hyvä oisi.
Voisimme keskittää yhdessä varat oleelliseen kuten esim. ilmaston muutoksen ehkäisyyn.

Sitten meillä on onneksi työkaluna ihmiskuntana semmoinen arvokas taito kun anteeksi anto,anteeksipyyntö  ja myötätunto..Eli voimme ajatuksin antaa anteeksi ja lisätä myötätuntoa itseämme ja muita kohtaan.Tämä on mielestäni osa viisautta.Voimme aina opetella sitä.Kuinka olla sitä itseään ja muita kohtaan viisaalla tavalla.

viisaudesta:https://www.tehylehti.fi/fi/tyoelama/haluatko-olla-viisas-ala-ela-kuplassa-vaan-kuuntele-toisia
Kirjallisuutta viisaudesta: Jenni Spännäri,Eeva K.Kallio  -VIISAUS    Saa myös e-kirjana.