Lääkkeet on vaan yksi osa hoitoa

 Kuten olen blogissani kertonut mikä minua on auttanut.Lääkitys on vaan yksi osa mielenterveyden hoitoa.

Olen ollut ennen,kuntoutuessani päiväsairaalajaksolla sekä avohoidon kuvaryhmissä ja tanssiterapiassa esim.

Lisäksi avohoidossa on keskusteluapua.

Minä en enää tarvitse ns, terapiaa.

Kävin kaikki terapeuttiset prosessit läpi jo,enemmänkin itseäni on sittemmin kiinnostanut koko terapia ja mitä se on,ja olen lukenut aiheesta.Kirjallisuus siitä mitä terapiat on kiinnostaa,jos olisin työkuntoinen opiskelisin taideterapeutiksi.Kuten olenkin jo kertonut.

Taideterapian asiat tiedostan ja voin jatkaa kotona tätä työstämistä.Voin tehdä sitä itsehoidollisesti milloin vain.

Siltikin avohoidossa on keskustelua tarpeen mukaan.

En haluisi että hoito mielenterveyden suhteen lässähtää semmoiseksi että kukaan ei saa terapiaa.

Käsittääkseni se terapia on se parantava juttu juuri missä tahansa diagnoosissa.

Kaikki eivät tarvitse pitkiä terapioita,lyhytaikanen kausikin voi riittää.

Vertaistukiyhdistyksessä olen pitänyt ryhmiä mutta minä en nyt jaksa semmoista tehdä enää.

Elämässäni on paljon muita osa alueita jotka vaativat minun keskittymistäni.

Menetän voimiani usein jos lähden liikaa auttamaan muita jossain vaiheessa...Lisäksi minusta tuntuu että jos jollain sairaus on vaikea minä en oikeen osaa auttaa.Olen joskus yrittänyt auttaa jotain ihimisiä huonoin tuloksin.Se ei ole minun työni.

Voihan asioista tietty kirjoittaa näin vaikka blogiin tai lehtiin,se on helppoa.Jakaa tietoa.Minä en ole tukihenkilö tai avustaja tai vertaisryhmän vetäjä,minä en jaksa semmoiseen keskittyä.Takanani on se kokemusasiantuntijan koulutuskin.Tosin sen hoidon kehittämisen suhteen,en tiedä kuka kuuntelisi minun mielipidettäni...olen siitä kirjoitellut sitten tässä blogissa että miten parantaisin hoitoja.

https://urioss.blogspot.com/2021/12/eras-utopiamiten-mina-kehittaisin.html